Tilkunviilaaja

Juoponpolku-tilkkutyöni on Töölön Tilkkupajan longarm-tikkauspalvelussa, ja Soile lähetti tällaisen yksityiskohtakuvan: Valitsimme mahdollisimman vähäeleisen tikkauskuvion, jotta juoponpolut erottuisivat paremmin. Tilkkupajalla vielä viimeksi hämmästelin, miten isokokoisen tilkkutyön olinkaan tullut tehneeksi. Ihan valtava (vaikkei sentään vielä parisängyn peitteen kokoinen). Luulisi, että muutaman ison tilkkutyön jäljiltä kankaani olisivat silmin nähden huvenneet, mutta eivät vain ole. Ihme juttu! Muuta tilkkutyöhön liittyvää en olekaan ehtinyt tehdä muutamaan päivään. Leikkasin ”kalterityöhöni” reunakanttauskaitaleet. Tässä vaiheessa lämmin kiitos kaikille, jotka kommenteissaan vinkkasivat kanttauskuosivaihtoehtoa! Sain erinomaista tukea omalle puolittaisvalinnalleni! Kiva, että autoitte minua tässä! Niin, siis leikkasin kaitaleet ja ompelin pätkiä yhteen, mutta en ehtinyt ommella paloja yhtenäiseksi pötköksi, vaan työ jäi tähän vaiheeseen moneksi päivää: En vo

Juoponpolku-kuvioinen tilkkupeittoni on askeleen lähempänä valmistumista, sillä sain sille ommelluksi taustakappaleen. Tilkkupinta ja taustakappale ovat tässä lähtövalmiina Töölön Tilkkupajan tikkauspalveluun. Tilkkupinta oli minun mittakaavallani iso – noin 203cm x 278cm ! Kun taustakappaleen täytyy olla noin 10cm tilkkupintaa isompi joka suunnassa, siitä tuli melkoinen jättiläinen. Eihän se mahtunut lattialle suorana ollenkaan. Kuvassa näkyvät rypyt eivät siis johdu epätarkoista saumoistani, vaan en vain pystynyt silottelemaan pintaa kokonaan suoraksi lattialle. Muuallakaan talossa ei ole tarpeeksi isoa tanssilattiaa, että jättikokoiset työni niille suorana mahtuisivat. Puhumattakaan seinäpinnoista! Sommitteluseinä on unelmaa vain. Suora tai ei, minulla on vahva usko, että taustakappale on kuitenkin suunnilleen oikean kokoinen. Rakensinhan sen mittojen mukaan. Söpöysammattilainen  Tein eilen työ-töitä kotoa käsin, ja samassa huoneessa kanssani ahkeroi söpöysammattilai

Arvelin löytäväni sopivan reunakanttauskankaan helpommin kukkakuviotikattuun säleikkö-/kalterityöhöni, ja noin sen seitsemä n kymmenen vaihtoehtoa tarkasteltuani ja hylättyäni kaksi oli loppukilpailussa. Kumpi on parempi? Etualan selkeästi sinisempi kuviollinen: Vai tämä (epätarkassa) kuvassa näkyvä, riemunkirjava kangas? Vaihtoehdot ovat nämä. Tummansinistä ei kannata ehdottaa, sillä mitään tummansinistä ei ole tarpeeksi, enkä periaatteesta lähde ostoksille, kun lukuisia kelvollisia vaihtoehtoja löytyy kotoa. Olen kallistumassa sinisävyisen kannalle. Kangas on ollut minulla pitkään, joten siitä on helpompi luopua. Se on myös hillitympi – peiton keskiosassa on niin paljon väriä, ettei kanttauksissa välttämättä tarvita niin paljon lisää. Toisaalta värikäs kangas sopisi erityisen hyvin Soilen ja minun valitsemaan tikkauslankaan, joka on vaihtuvavärinen puna-kelta-vihreä-sininen. Ihan samoja värejä kuin kankaassa. Silti – se on ehkä minullekin liian värikäs juuri täh

Niin, minun kyllä pitäisi valita ja leikata reunakanttauskaitaleita kiemuratikattuun tilkkupeittooni ja kukkakuviotikattuun tilkkupeittooni, mutta en heti jaksanut ajatella päätösten tekemistä. Sen sijaan ompelin jäännöstilkkublokeistani pinnat tilkkulaukkua varten. Tilkkupinnat ovat tarkoituksella epämääräiset ja epäsymmetriset. Tässä toinen puoli, johon käyttelin sinisiä ja punaisia blokkeja: Vihreäsävyisellä puolella on myös pieni punasävyinen tilkkublokki. Nämä kieltämättä omituisilta näyttävät palani ovat valmiit tikattaviksi. Jälleen kerran innostukseni hyytyy, kun pitää a) hakea varastoista huopavanupalat ja b) keksiä, mitä tilkkupintoihin tikkaisi. Hohhoijaa. En sitten lainkaan osaa pitää itseäni kurissa! Rupesin nimittäin tilkkulaukun jatkotöiden (niin, ja reunakanttitöiden) sijaan rakentamaan taustakappaletta seuraavaa tilkkupintaa varten. En voi kovin torua itseäni, sillä taustakappaleen rakentaminen on kovaa työtä! Ompeluhuoneessa Makkarissa on näillä

Nyt kun olen esitellyt vinoruutu-raitakuvioisen peiton tikkaukset, on aika näyttää myös toisen tilkkupinnan ihanat longarm-tikkaukset, jotka Töölön Tilkkupajan Soile on loihtinut: Tilkkupinta on kulkenut työnimellä "kalterit," mutta sain blokkikuviosta toisenkin mielleyhtymän: köynnöskasvien kiipeilysäleiköt. Koska työssä oli säleiköt valmiina, valitsin tikkauskuvioaiheeksi kukat, vaikka yleensä tykkään enemmän muista kuvioista. Nämä ovat kyllä mainioita kukkia! Soile myös mitoitti kuvion koon niin, ettei peitosta tullut kuoliaaksi tikattu ja tönkkö, vaan juuri sopivan taipuisa. Kyllä hän on taitava! Onneksi voin käyttää peittoni hänen tikkauspalvelussaan. Tikkauskuvio erottuu tosi hyvin peiton nurjalla puolella, josta tuli lopulta oikein kiva, vaikka en ensin ollut millään löytää siihen sopivia kankaita. Reunakaitaleita saakin kiinnittää tässä oikein urakalla! Kahteen isoon peittoon. Vielä kun muistaisin, miten kaitaleiden päät kannattaa yhdistää toisiin

Tilkkupeitto kera vinoruutujen ja –raitojen on nyt taidokkaasti tikattu Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa. Valitsin kuvioksi kiemurat, joiden ajattelin sopivasti komppaavan tilkkumallin ruutu-raidallista ilmettä. Kyllä on ihana! En voisi olla lopputulokseen tyytyväisempi! Ah, miten sujuvasti peiton värit näyttäisivät sulautuvan toisiinsa tässä kuvassa! Soilen tikkauspalvelussa on sekin hyvä puoli, että tilkkupeitto palaa kotiin käytännössä kanttausta vailla valmiina. Ennen vanhaan minulla oli piiiitkä tikkausrupeama edessä, kun sain tilkkupinnan valmiiksi. Nyt ei tarvitse muuta kuin ommella ja silittää tilkkupinnalle taustakangas, toimittaa Soilelle ja sillä aikaa kun odottaa tikkauksen valmistumista voi vaikka leikellä peittoon reunakaitaleet. (Ihan kuin olisin niin kaukaa viisas. Reunakaitaleista ei ole vielä edes aavistusta, vaikka peitto on ollut kaksi päivää kotonani.) Ihanat kiemuratikkaukset näkyvät taustakappaleessa hyvin. Taustakappale tikkauksineen o

Tekaisin toissailtana pari improvisoitua tilkkublokkia: yhden vihreäsävyisen, kaksi sinisävyistä ja kaksi punasävyistä. Silitin ne ja sommittelin vierekkäin, miettien, sopisivatko ne yhteen ja jos sopisivat, niin miten. Mieleen ei tullut yhtään ajatusta, kun katselin blokkeja omin silmin, mutta kännykkäkamerasta sain avun. Vinkki: Sen näytöllä erityisesti tummuusvaihtelut erottuivat hyvin! Huomasin jo näytöllä, että vasemmanpuoleinen yhdistelmä toimii paljon paremmin kuin oikeanpuoleinen toimisi, vaikka leveää vihreää kaitalettan kaventaisikin. Kaksi vertailukuvaa lisää nyt kun olen tehnyt muutaman uuden jäännöspalablokin. Ei tarvitse muuta kuin tasoittaa palat, niin saa paremman käsityksen palojen mahdollisuuksista: Vasemmalla puolella olleet vihreät blokit näyttivät erityisen epätasapainoisilta, sillä olin ommellut niihin ylisuuret tilkut. Oikeanpuoleisessa kuvassa blokit ovat tasapainossa. Suunnilleen oikean muotoisissa blokeissa ero ei ole niin suuri, mutta silti