Showing posts with label pussukat. Show all posts
Showing posts with label pussukat. Show all posts

Wednesday, 22 November 2017

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

Tilkkutyön hauskuus laimenee hetkeksi, kun olen improvisoinut kokoon tarpeeksi ison tilkkupinnan pussukkaa varten. Siinä vaiheessa nimittäin pitäisi olla idea, miten tuon tilkkupinnan tikkaa. Mieleni on pelkkä tabula rasa, mutta pakotan itseni ensin valitsemaan tikkauslangan ja sen jälkeen katson pintaa ja alan tikata.

Tilkkupintani eivät kertoile, miten ne haluavat tulla tikatuiksi, se on varmaa! Mutta tälläkin kertaa kaikki pussukkakappaleet valmistuivat.

Kirjava, yleisväriltään epämääräinen tilkkupinta sai ryhdikkäät pystytikkaukset. Ompelin ensin yhden viivan ja sen lähelle toisen, minimaalisesti mutkitellen.


Seuraavat tilkkupinnat olivat armeliaan pienet, joten päätin väkertää niihin muurahaisenpolkua. Oikeastaan mieleni teki ommella krysanteemitikkausta, mutta valitsin sittenkin helpomman kuvion.

Poikkesin polulta vain lintukuvion lähellä. Siihen tikkasin ääriviivan ympärille.


Spiraalitikkaus on lempparini. Pidin sinisävyisistä tilkkupinnoistani niin paljon, että toteutin niiden pintaan spiraalit.


Kesälomalla ompelemani pikkuinen kissablokki ansaitsi söpöytensä takia poikkeaman spiraaliviivoihin. Tikkasin blokkineliöön ensin suoraa viivaa ja lähdin sitten kulmasta liikkeelle ompelemaan spiraalia. Oikeassa reunassa nostin ommelviivat suoriksi.

Tikkauskuviot näkyvät selkeästi marraskuisessa valossa – siinä vähässä, mitä meille sisälle kulkeutuu! Elämme niin pimeää aikaa, ettei yhdenkään suomalaiskodin sisään suorastaan tulvi valoa. Kiinteistönvälittäjät ovat ehkä joutuneet keksimään täksi vuodenajaksi vaihtoehtoisia kuvauksia!

Monday, 30 October 2017

no, onkos tullut kesä!

Pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla kyseltiin lähinnä ”no, onkos tullut talvi,” ja ehkä jatkoksi vielä: ”…nyt syksyn keskelle”. Puista eivät kaikki lehdetkään olleet ehtineet varista, kun jo oli lumipeite oksilla. Uusin tilkkupussukka sen sijaan kysyy: ”No, onkos tullut kesä,” sillä sen pinnassa näkyy (myös) kesäisen oloisia kuoseja (apilankukka, muita kukkia sekä perhosia).

Tänään oli kotipiha käytännössä lumeton, ja työpaikan edustallakin näytti jälleen syksyiseltä, ei talviselta. Tuuli vain oli kova, joten jouduin valitsemaan kuvauspaikan niin, ettei pussukka lentäisi puhurin mukana tiehensä.


Tilkkupinnat näyttivät vastatikattuina tällaisilta:


Ompelin suoria tikkauksia tilkkujen ja saumojen reunoja seuraillen. Osaan pussukasta tuli ihan ruudullistakin kuviota, kun ompelin ensin pystysuoria ja sitten vaakasuoria tikkauksia.

Maltoin ommella No, onkos tullut kesä –tilkkupussukkaan myös sisätaskun.


Kokosin vetoketjupussukan jälleen Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista oppimallani tavalla. Siinä ommellaan vetoketjun viereen päällitikkaus vasta siinä vaiheessa kun pussukka on muuten valmis. Pakotan saumat asentoonsa ja vahvistan nuppineuloilla. Sen jälkeen tikkaan.


No, onkos tullut kesä –tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa.

Päällitikkaukseen liittyvästä kuvasta tuli mieleeni esitellä vetoketjun päähän ompelemani lipare. Kuvaussession aikana puhaltanut tuuli heilutti sitä vimmatusti, eikä kuvasta tullut terävä! Voih sentään!


Vielä yksi kuva, jossa näkyy pussukan kantolenksu. Lenksu on pitkä, joten pussukka on myös Street-mallistoa.

(Olin tässä vaiheessa siirtynyt työpaikan aulaan, jonne osui myös hieman päivänvaloa.)


"No, onkos tullut kesä" on viidestoista tänä vuonna ompelemani vetoketjupussukka ja 160. pussukka, jonka olen ommellut blogini olemassaolon aikana. Olen varmaan kirjoittanut suunnilleen samat tekstit jokaisesta, joten mahtavat teitä uskollisimpia lukijoita jo pussukkajuttuni kyllästyttää!

Tilkkupussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 17,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 43 cm kaitaleesta.

Kokosin tilkkupinnat jäännöspaloista ja tikkasin ne suorin ompelein vanu- ja collegejerseypalaan. Tämä on taas hyvin topakka pussukka! Vuorikappaleet ja sisätasku on nekin koottu muutamasta eri kangaspalasta.


Tiinatei ehdotti, että ottaisin tänä vuonna ompelemistani pussukoista ryhmäkuvan. Aika moni niistä on jo löytänyt uuden omistajan, joten ryhmä ei ole kovin suuri. Ehkä lähipäivinä muistan ottaa yleisön toivoman ryhmäkuvankin!

Saturday, 21 October 2017

nyt tarkkana!

Oikeastaan otsikossa pitäisi lukea: ”Nyt! Tarkkana!” Se nimittäin viittaa uusimman vetoketjupussukkani nimeen, joka on Tarkkana. Tässä se poseeraa upeassa valossa vielä hehkuvampana kuin taustalla näkyvät syksyn lehdet:


Miettiessäni nimeä katse osui ensimmäiseksi tämän puolen porkkanoihin, ja ajattelin antaa tälle nimen Porkani. Jostain syystä meillä kotona puhuttiin usein porkanista, kun tarkoitettiin porkkanaa. Olisikohan sana liittynyt johonkin sarjakuvaan tai piirrettyihin?

Porkkana-nimeäkin ajattelin, mutta kun pussukan toinen puoli ei ole lainkaan porkkananvärinen:


Porkkana-sanasta tulee seuraavaksi helposti mieleen sanonta ”Tarkkana kuin porkkana,” joten pussukka sai nimen Tarkkana. Ihan johdonmukaista, eikö vain?!

Jaksoin ommella sisätaskun, jonka kokosin vieläpä useammasta eri tilkusta. Tällä kertaa Tilkunviilaaja-merkki tuli oikeaan kohtaan, ettei tarvinnut ommella kuin yksi merkki - toisin kuin viimeksi.


Edellisestä kuvastakin ehkä huomaa, että pussukka avautuu ammolleen, mutta tässä asia on ilmiselvä:


Kyseessä on siis Avoin-malliston pussukka, jonka vetoketjun ompelin Noodleheadin erinomaisen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalin mukaisesti.

Tälläkin kertaa vetoketjun pään huolitteleva lipare onnistui hyvin. Melkein yli odotusteni!


Ompelin tilkkupinnan jälleen jäännöspaloista ja tikkasin sen kiinni ohueeseen tikkausvanuun ja kerrokseen ohuehkoa collegejerseytä.


Pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 26 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm.
Ja nyt vasta huomasin, etten taaskaan muistanut asetella kuvaan mukaan hienoa Tilkunviilaaja-nimikylttiä, jonka sain tänä vuonna nimipäivälahjaksi! Voi minua!

Tarkkana on jo 14. tänä vuonna valmistamani tilkkupussukka. Tutkailin eilen tilkkutyösaldojani eri vuosilta – sinä aikana kun olen kirjoittanut blogia eli syksystä 2009 alkaen – ja tilastot paljastivat, että olen ommellut keskimäärin 19 tilkkupussukkaa joka vuosi.

Saldotiedot syntyivät sivutuloksena, kun listasin kaikki nimeämäni ompelukset Exceliin. Tähän puolestani sain kipinän, kun pari nimeämistä sitten pohdin, olinko jo käyttänyt jotain ehdotettua nimeä.

Excelistä selvisi, että nimikaimoja on kolme! Tänä vuonna annoin pussukalle nimen Kevätaurinko, vaikka sen niminen tilkkulaukku oli jo olemassa. Olen käyttänyt kaksi kertaa myös nimiä Ruusunpuna ja Syksyn sävel. Lisäksi olen käyttänyt nimiä Punatulkku ja Punatulkut.

Kunhan olen nimeä miettiessäni Excel-listani äärellä, uusia kaimoja ei pitäisi syntyä!

Wednesday, 18 October 2017

bisnespyjama.

Mies on valistanut minua, että jotkut nokkelat kutsuvat liituraitapukua bisnespyjamaksi. Niinpä annoimme yksissä tuumin uusimmalle pussukalle nimeksi Bisnespyjama, kun sen tikkaukset toivat hänelle mieleen liituraidat.

Tällä puolella liituraitoja ei oikein huomaa:


Tällä mustemmalla puolella ohuet raidat ovat sen sijaan selvästi näkyvissä:


Ompelu-urakkani ei sujunut kommelluksitta. Ompelin tomerana Tilkunviilaaja-merkin pussukan vuoriin huomatakseni lopuksi, että olin ommellut sen kappaleen alareunaan, en yläreunaan.


En lähtenyt purkamaan merkkiä vuorista, vaan ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden – nyt yläreunaan. Niinpä valmiissa pussukassa näkyy kaksi merkkiä, jos sinne kurkkaa sisään:


Ehkä kuvasta voi aavistella Bisnespyjama-pussukan avautuvan ammolleen. Kyseessä onkin Avoin-malliston pussukka. Siinä on lisäksi pitkä kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Olen vihdoin oppinut mitoittamaan ja melko sujuvasti ompelemaan vetoketjun pään huolittelevan lipareen. Kiittelin itseäni taitavuudesta. Samalla tuli mieleen, että varmaan seuraavalla kerralla teen varmaan jonkun ylettömän typerän mokan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä!


Iloitsen silti tämänkertaisesta siististä saavutuksestani.


Bisnespyjama-vetoketjupussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä 23 cm
  • Korkeus 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Ompelin Bisnespyjama-pussukan tilkkupinnan musta-valko-harmaista jäännöspaloista, joita terästin muutamalla punaisella tilkulla. Tilkkupinta on tikattu ohueeseen vanuun ja palaan collegetrikoota.

Wednesday, 11 October 2017

kissankuvia pussukassa.

Lahjaksi saamani kissakuviotilkut saivat lisää tilkkuja ympärilleen. Lisäsin ja lisäsin paloja, kunnes koossa oli tilkkupinta pienehköön vetoketjupussukkaan.

Tämä pussukka sai nimen Kaustinen - kissalla kun on kuvassa kaverina lintu.


Ensin minulla oli valmiina oudompi nimi ja vähän tarinaakin. Ajattelin antaa tälle nimen ”Maistuu kissalle”.


Nimi olisi ollut perusteltavissa, koska toisessa kuviotilkussa kissa näyttää olevan tyytyväisen näköisenä ruokakuppinsa ääressä.

Lisäksi ajattelin kertoa huomanneeni, että nykyisin maistumiseen liittyvä ilmaisu on yleisimmin ”maistuu hyvälle,” ei ”maistuu hyvältä,” kuten olen itse tottunut sanomaan. Kumpikin ilmaisu taitaa olla kieliopillisesti hyväksyttävä.

Toisaalta suomessa on myös ilmaisu ”maistuu minulle” tai siis myös ”maistuu kissalle,” jolla ei yleensä tarkoiteta, että jokin syötävä maistuisi samalta kuin minä maistun tai kissa maistuisi. Onnistuin silti tuomaan asian esiin, vaikka annoin pussukalle nimimäisemmän nimen.

Kaustinen-tilkkupussukan rakenteesta totean, että siihen löytyi riittävän pitkä, sopivahkon värinen vetoketju, jonka kiinnitin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin mukaisesti. Niinpä pussukan saa ammolleen auki – se on siis Avoin-mallistoa.


Olen jotenkuten oppinut leikkaamaan ja ompelemaan vetoketjun päähän aika siistin lipareen. Löytämäni vetoketju oli pitkä, mutta ei niin pitkä, että olisin voinut leikata siitä metallisen topparin pois. Se jäi siis lipareen sisään. Tikkausviivat väistelevät metallista palaa:


Kaustinen-vetoketjupussukka on paria edeltäjäänsä hieman kookkaampi.

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Pussukassa on noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kangaskaitaleesta taiteiltu kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Kuva-arvoitus: Mitä puuttuu viimeisestä kuvasta?


Vastaus:

Aaaaaaaarghh! UNOHDIN ommella vuorikappaleeseen Tilkunviilaajan kangasmerkin. Miten SAATOIN unohtaa?! Täytynee tarttua neulaan ja kiinnittää merkki vuoriin käsin ompelemalla. Huokaus. Minä kun luulin tätä valmiiksi!

Monday, 9 October 2017

toinen syksyinen pussukka.

Vilske jatkuu tilkkuvarastolla! Ompelin valmiiksi toisenkin vetoketjupussukan jäännöspaloistani. Kaikenlaisia syksyisiä teemoja tuli mieleen pohtiessani sille nimitystä, mutta jokainen keksimäni vaikutti jo käyttämältäni.


Syksyisin haravoidaan, joten tuumailin jo nimeä ”Harava,” mikä osoittaa, kuinka tiukille nimen keksiminen otti. Haravoinnista tuli kuitenkin seuraavaksi mieleen viheliäisin haravoitava eli vaahteranlehdet, ja siitä vihdoin löytyi nimikin: Alla vaahterapuun.


Alla vaahterapuun –pussukan värimaailma on oikeastaan minulle aika vieras. Pidän enemmän viileistä väreistä!


Sen sijaan, että pussukka oleilisi vaahterapuun alla, kuvasin sitä omenapuun alla. En silti antanut sille nimeksi ”Alla omenapuun”.


Sen sijaan Alla vaahterapuun –vetoketjupussukassa on erittäin pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Pussukka voisi korvata käsilaukun, ellei mukaan tarvitse ottaa valtavaa määrää tavaraa.


Alla vaahterapuun –tilkkupussukka on nimittäin kooltaan aika vähäinen. Sen mitat ovat suunnilleen

  • Leveys ylhäältä 21 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 7 cm.

Esimerkiksi sateenvarjo ei välttämättä mahtuisi tähän pussukkaan, jos mukana olisi pidettävä myös vaikka lompakko ja puhelin.

Ompelin tähän oranssi-mustasta lahjoitustilkusta sisätaskun.


Seuraavassa kuvassa vetoketjun toinen pää läheltä. Kuten huomaatte, ketju on siististi päätelty kangaslipareella. Löytämäni väreihin sopiva vetoketju oli tällä kertaa sen verran lyhyt, etten pystynyt toteuttamaan nykyisin suosimaani ketjunkiinnitystapaa. Niinpä pussukka ei avaudu aivan ammolleen.


Poseeraus omenapuun lehtien lomassa nurmikolla:


Melkein asettelin pussukan kuvattavaksi pahentuneen pudokasomenan viereen. Onneksi huomasin ajoissa! Vähänkö olisi ollut nolo kuva!


Kokosin pussukan tilkkupinnat kokonaan jäännöstilkuista. Tilkkupintaa tukevoittaa tikkausvanu, joka sekin oli jäännöspalaa – tilkkupeiton tikkaamisesta yli jäänyttä.


Tikkasin Alla vaahterapuun –pussukan pintaan yksinkertaiset spiraalikuviot.

Sunday, 8 October 2017

kaksijakoinen.

Tilkkulaatikolla, tai oikeastaan tilkkuja täynnä olevilla paperikasseilla on käynyt kova vilske. Vilskeen tuloksena minulla on jälleen esiteltävänä vetoketjupussukka, jolle annoin nimen Kaksijakoinen.


Kaksinaamainenkin kävi terminä mielessä, sillä pussukkani toinen puoli on tällainen:


Puoliskot eivät siis ole juuri ollenkaan veljet keskenään. Näitä yhdistää ainoastaan ympyräkuvioinen kangas, jota on kummallakin puolella.

Vaaleamman puolen papukaijakangas on lahjoituspala, jota olen säästellyt monta vuotta. Nyt se pääsi tositoimiin! Huolehdin tikatessani vielä siitäkin, etteivät tikkausviivat kulkisi papukaijojen silmien poikki.

Haravoimaton nurmikko saattaa näyttää epäsiistiltä noin yleensä, mutta valokuviin se tuo kiehtovan lisäelementin!


Tummemman pussukkapuolen keskellä on tilkku Tyttären vauvalakanaa, jonka ympärille ompelin kaitaleet hirsimökkityyliin. Tällä kertaa tilkku asettui pohjan ompelemisen jälkeenkin kivalle kohdalle pussukkaa eikä rojahtanut liian alas.

Kotipihalla on siis haravoimatonta nurmikkoa, mutta siellä oleilee myös kottikärry, johon on nosteltu tuohta halkopinourakan jäljiltä. Tuohet ovat parasta sytykettä. Arvelin, että tuohikasa olisi myös mielenkiintoinen tausta pussukkakuvalle, mutta tulos oli lähinnä kummallinen:


No sitten! Mitä Kaksijakoinen-vetoketjupussukan sisällä mahtaa piillä?

Siellä on kivan kokoinen sisätasku:


Ja koska ompelin pussukan Open Wide Zippered Pouch –ohjeen mukaisesti, se avautuu loistavan ammolleen.


Kaksijakoinen-pussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 21,5 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Sivulenksu puolestaan on epämääräisen pituinen.


Kaksijakoisuus näkyy myös vetoketjun päättelylipareessa. Lipareen toinen puoli on lähinnä sini-vihreä:


Mutta lipareen alapuoli on lähinnä kelta-oranssi:


Tikkasin tilkkupinnat kiinni ohuehkoon tikkausvanuun, jolloin pussukasta tuli kohtalaisen pehmeä, mutta silti omillaan pystyssä pysyvä.

Sunday, 1 October 2017

japanilaista tunnelmaa?

Selittämätöntä on, miksi uusin vetoketjupussukka toi mieleen japanilaisuuden. Näin kuitenkin kävi ja siksi annoin pussukalle nimeksi Kimono.


Kimono-pussukassa on jäännöspaloja Kun saapuu syys –tilkkupeitosta. Siitä jäi pikkukolmio poikineen, ja ensin luulin, ettei niitä voisi käyttää mihinkään järkevään. Onneksi keksin ommella kolmioita pienten tilkkuneliöiden ympärille.

Värikkäiden kolmioiden jälkeen tajusin käyttää myös niitä ensi silmäyksellä tylsempiä kolmioita eli tummia ja harmaita. Pari sellaista ja yksi värikäs, niin syntyikin yllättävän hauska, pieni tilkkupala.


Tuleeko teille tästä mieleen joku karkki? Vai olenko vain niin perso nameille, että ajatus kääntyy aina siihen suuntaan?


Onnistuin sijoittamaan mielenkiintoiset tilkkualueet sopivaan kohtaan pussukkaa. Nyt ne eivät rojahtaneet pussukan alareunaan, mistä olen hiukan ylpeä. Tottahan sellaiseen pitäisi tottuneen pussukanompelijan pystyä ilman muuta! Silti yllätyn melkein joka kerta siitä, miten paljon pussukan pohjan ompeleminen vie etukappaletta näkymättömiin.


Ompelin Kimono-pussukkaan pidemmän kantolenksun, joten se on Street-mallistoa. Vetoketju on toisesta päästä siistitty pienellä kangaspalasella.

Sisälle maltoin ommella sisätaskun, jonka väritys on ihan jotain muuta kuin muu pussukka. Ajattelin, että se on kiva yllätys pussukan avaajalle.


Tikkaukset ovat kahdenlaiset. Toisaalta ompelin suorat ompeleet salmiakkikuvioiden ja neliöiden ympärille vähän niin kuin korostukseksi. Käyttelin useaa eri väriä tikkauslankaa.

Sitten täyttelin lopun tilkkupinnan muurahaisenpolkutikkauksilla. Niihin valitsin harmahtavan, vaalean tikkauslangan.

Kun Kimono-pussukan pohjaa kurkkaa, löytää yllättävän tilkun.


Joudun tunnustamaan nolohkon laiminlyönnin. En muistanut mitata Kimono-pussukkaa ennen kuin luovutin sen Siskolle! Niinpä pussukan strategiset mitat tässä ovat arvauksia. Älkää luottako näihin:

  • Leveys ylhäältä noin 20 cm
  • Korkeus noin 18 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Pussukassa on kantolenksu, jonka ompelin 6 cm leveästä ja 38 cm pitkästä kaitaleesta.



Kimono-pussukan tilkkupinta on tikattu bambuvanuun. Päälliseen käytin tosiaan toisesta työstä jääneitä tilkkuja, muita jäännöstilkkuja ja Valori Wellsin harmaata, pienikuvioista kangasta. Vuori on puuvillakangasta.


Viimeisimmät tilkkupinnat on nyt siivottu ompelupöydältä pussukoiksi. Ne eivät ehtineet kunnolla varastoitua minulla, sillä Sisko halusi ne kaikki. Hän on paitsi rakas minulle, myös mesenaattini ja uskollisin fanini.

Mitä luulette? Onkohan minulla tekeillä jo uusia pussukoita?

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails