Monday, 30 October 2017

no, onkos tullut kesä!

Pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla kyseltiin lähinnä ”no, onkos tullut talvi,” ja ehkä jatkoksi vielä: ”…nyt syksyn keskelle”. Puista eivät kaikki lehdetkään olleet ehtineet varista, kun jo oli lumipeite oksilla. Uusin tilkkupussukka sen sijaan kysyy: ”No, onkos tullut kesä,” sillä sen pinnassa näkyy (myös) kesäisen oloisia kuoseja (apilankukka, muita kukkia sekä perhosia).

Tänään oli kotipiha käytännössä lumeton, ja työpaikan edustallakin näytti jälleen syksyiseltä, ei talviselta. Tuuli vain oli kova, joten jouduin valitsemaan kuvauspaikan niin, ettei pussukka lentäisi puhurin mukana tiehensä.


Tilkkupinnat näyttivät vastatikattuina tällaisilta:


Ompelin suoria tikkauksia tilkkujen ja saumojen reunoja seuraillen. Osaan pussukasta tuli ihan ruudullistakin kuviota, kun ompelin ensin pystysuoria ja sitten vaakasuoria tikkauksia.

Maltoin ommella No, onkos tullut kesä –tilkkupussukkaan myös sisätaskun.


Kokosin vetoketjupussukan jälleen Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista oppimallani tavalla. Siinä ommellaan vetoketjun viereen päällitikkaus vasta siinä vaiheessa kun pussukka on muuten valmis. Pakotan saumat asentoonsa ja vahvistan nuppineuloilla. Sen jälkeen tikkaan.


No, onkos tullut kesä –tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa.

Päällitikkaukseen liittyvästä kuvasta tuli mieleeni esitellä vetoketjun päähän ompelemani lipare. Kuvaussession aikana puhaltanut tuuli heilutti sitä vimmatusti, eikä kuvasta tullut terävä! Voih sentään!


Vielä yksi kuva, jossa näkyy pussukan kantolenksu. Lenksu on pitkä, joten pussukka on myös Street-mallistoa.

(Olin tässä vaiheessa siirtynyt työpaikan aulaan, jonne osui myös hieman päivänvaloa.)


"No, onkos tullut kesä" on viidestoista tänä vuonna ompelemani vetoketjupussukka ja 160. pussukka, jonka olen ommellut blogini olemassaolon aikana. Olen varmaan kirjoittanut suunnilleen samat tekstit jokaisesta, joten mahtavat teitä uskollisimpia lukijoita jo pussukkajuttuni kyllästyttää!

Tilkkupussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 17,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 43 cm kaitaleesta.

Kokosin tilkkupinnat jäännöspaloista ja tikkasin ne suorin ompelein vanu- ja collegejerseypalaan. Tämä on taas hyvin topakka pussukka! Vuorikappaleet ja sisätasku on nekin koottu muutamasta eri kangaspalasta.


Tiinatei ehdotti, että ottaisin tänä vuonna ompelemistani pussukoista ryhmäkuvan. Aika moni niistä on jo löytänyt uuden omistajan, joten ryhmä ei ole kovin suuri. Ehkä lähipäivinä muistan ottaa yleisön toivoman ryhmäkuvankin!

Sunday, 29 October 2017

ompele rastiblokki batiikkikaitaleista.

Ostin äskettäin taas pakkauksellisen batiikkikangaskaitaleita ja kehitin niille sopivan blokkimallin, johon annan ohjeen. Blokeissa näkyy kiva rastikuvio.


Tarvitset batiikkikaitaleiden lisäksi myös taustakangasta. Voit valita taustalle yhden ja saman kankaan, mutta itse halusin käyttää useampaa eri sävyistä harmaata.


Ompele rastiblokki


Varoitus: Ohjeessa esiintyy sekä sentti- että tuumamittoja. Lisäksi yksi mitoista on aika omituinen.

Leikkaa yhtä rastiblokkia varten

  • Taustakankaasta 1 neliö, 20 cm x 20 cm
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri A) neliö eli 2,5” x 2,5”
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri B) 1 pala, 12,5 tuumaa pitkä
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri B) 2 palaa,  6 3/8 tuumaa pitkiä

Kuvassa kaikki palat.


Leikkaa taustakangasneliö kulmittain halki. Saat kaksi kolmioita.

Ompele 12,5-tuumainen kaitale kolmioiden väliin. Varo venyttämästä kolmion reunaa. Se venyy helposti, koska se on leikattu täysvinoon. Kaitale kannattaakin pitää saumoja ommellessa päällimmäisenä.


Ompele neliö 6 3/8 –tuumaisten palojen väliin. (Kuvassa vasta ensimmäiset saumat ommeltavina.) Kun pitkä kaitale on ommeltu taustakangaskolmioiden väliin, silitä pala ja leikkaa se kulmasta kulmaan halki toiseen suuntaan.

Ompele kolmesta palasta juuri kokoamasi kappale nyt kolmioiden väliin, näin:


Silitä ja tasoita sopivan kokoiseksi neliöksi – itse näytän saavan tällä tavalla blokkeja, jotka ovat tasoitettuina 25 cm x 25 cm.


Ompelen epämääräisen määrän eri harmaataustaisia blokkeja ja kun niitä on tarpeeksi tilkkupeittoon, asettelen ne satunnaiseen, mutta toisaalta tiettyyn järjestykseen.


Rastien värityksen suhteen epämääräiseen järjestykseen, mutta taustakankaiden suhteen tiettyyn järjestykseen.


Taustaltaan tummimmat palat ovat ”alimpana”. Aloitan latomisen vasemmalta ja jatkan, kunnes tummataustaisia ei ole enempää. Sitten ladon seuraavaksi tummimmat harmaat, niin kauan kuin niitä riittää. Järjestyksessä vaaleimpiin, jotka tulevat peiton ”yläreunaan”.

Saturday, 21 October 2017

nyt tarkkana!

Oikeastaan otsikossa pitäisi lukea: ”Nyt! Tarkkana!” Se nimittäin viittaa uusimman vetoketjupussukkani nimeen, joka on Tarkkana. Tässä se poseeraa upeassa valossa vielä hehkuvampana kuin taustalla näkyvät syksyn lehdet:


Miettiessäni nimeä katse osui ensimmäiseksi tämän puolen porkkanoihin, ja ajattelin antaa tälle nimen Porkani. Jostain syystä meillä kotona puhuttiin usein porkanista, kun tarkoitettiin porkkanaa. Olisikohan sana liittynyt johonkin sarjakuvaan tai piirrettyihin?

Porkkana-nimeäkin ajattelin, mutta kun pussukan toinen puoli ei ole lainkaan porkkananvärinen:


Porkkana-sanasta tulee seuraavaksi helposti mieleen sanonta ”Tarkkana kuin porkkana,” joten pussukka sai nimen Tarkkana. Ihan johdonmukaista, eikö vain?!

Jaksoin ommella sisätaskun, jonka kokosin vieläpä useammasta eri tilkusta. Tällä kertaa Tilkunviilaaja-merkki tuli oikeaan kohtaan, ettei tarvinnut ommella kuin yksi merkki - toisin kuin viimeksi.


Edellisestä kuvastakin ehkä huomaa, että pussukka avautuu ammolleen, mutta tässä asia on ilmiselvä:


Kyseessä on siis Avoin-malliston pussukka, jonka vetoketjun ompelin Noodleheadin erinomaisen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalin mukaisesti.

Tälläkin kertaa vetoketjun pään huolitteleva lipare onnistui hyvin. Melkein yli odotusteni!


Ompelin tilkkupinnan jälleen jäännöspaloista ja tikkasin sen kiinni ohueeseen tikkausvanuun ja kerrokseen ohuehkoa collegejerseytä.


Pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 26 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm.
Ja nyt vasta huomasin, etten taaskaan muistanut asetella kuvaan mukaan hienoa Tilkunviilaaja-nimikylttiä, jonka sain tänä vuonna nimipäivälahjaksi! Voi minua!

Tarkkana on jo 14. tänä vuonna valmistamani tilkkupussukka. Tutkailin eilen tilkkutyösaldojani eri vuosilta – sinä aikana kun olen kirjoittanut blogia eli syksystä 2009 alkaen – ja tilastot paljastivat, että olen ommellut keskimäärin 19 tilkkupussukkaa joka vuosi.

Saldotiedot syntyivät sivutuloksena, kun listasin kaikki nimeämäni ompelukset Exceliin. Tähän puolestani sain kipinän, kun pari nimeämistä sitten pohdin, olinko jo käyttänyt jotain ehdotettua nimeä.

Excelistä selvisi, että nimikaimoja on kolme! Tänä vuonna annoin pussukalle nimen Kevätaurinko, vaikka sen niminen tilkkulaukku oli jo olemassa. Olen käyttänyt kaksi kertaa myös nimiä Ruusunpuna ja Syksyn sävel. Lisäksi olen käyttänyt nimiä Punatulkku ja Punatulkut.

Kunhan olen nimeä miettiessäni Excel-listani äärellä, uusia kaimoja ei pitäisi syntyä!

Thursday, 19 October 2017

kahdenlaista tilkkupeittoa.

Ehkä luulitte, että olen kokonaan ryhtynyt tilkkupussukoiden valmistajaksi ja hylännyt tilkkupeittojen ompelemisen tykkänään? Mutta ei huolta! Ompelen yhä tilkkublokkeja – välillä enemmän ja välillä vähemmän ahkerasti.

Erityisesti olen ahertanut puna-valkoisen projektini parissa, sille kun on jo tilaus sisällä.


Pohdiskelin, miten tasoittaa epämääräisen kokoiset ja reunoiltaan epätasaiset blokit, mutta tilkkuystäväni Soile ratkaisi pulmani. Hän kehotti ompelemaan joka toiselle blokille vaaleat, joka toiselle punaiset kehykset.

Olin ajatellut käyttää kehyksiin samaa valkoista kangasta, jota blokeissakin on. Se on kuitenkin aika kankeaa, joten hylkäsin valkoisen kehysidean mieluusti.

Tartuin toimeen Soilen luona, missä pidimme yhteisen ompelupäivän viime viikonloppuna. Muutaman tunnin tiiviin työskentelyn jälkeen minulla oli 19 valmiiksi kehystettyä blokkia. Soilen söpö koira suostui poseeraamaan blokkien päällä. Kuvan toisessa reunassa näkyy pieni kaistale ihanaa sinistä tilkkutyötä, jota Soile ompeli kokoon.


Punainen ja sininen yhdessä olivat kuin ”sisko ja sen veli”.

Pari päivää sitten sain kehystetyksi loputkin epämääräisen muotoiset blokkini. Asettelin kaikki 30 blokkia lattialle, mutta en ole ommellut niitä vielä yhteen. Kohta ompelen!


Olisihan liian järjestelmällistä, että kokoaisin puna-valkoisen tilkkupinnan ensin ja rupeaisin vasta sitten ompelemaan uutta! Siksi aloitinkin uuden projektin vielä entisen (ja entisten) ollessa kesken. Tein ensin koeblokin, joka onnistui kerralla melko hyvin. Kuvassa testiblokki poseeraa yhdessä ihanan batiikkikaitalepakettini kanssa.


Eikä kaitalepaketti ollut kuvassa syyttä! Noukin siitä pari kaitaletta, jotka ompelin rasteiksi, näin:


Tilkkupeittoon tulee eri tummuisia harmahtavia kankaita rasteille taustaksi, ja rasteja tulee niin paljon kuin kaitalepaketista suinkin saa.


Blokit ovat noin 25 cm x 25 cm kokoisia. Näistä saattaa tulla aika isokin peitto!

Wednesday, 18 October 2017

bisnespyjama.

Mies on valistanut minua, että jotkut nokkelat kutsuvat liituraitapukua bisnespyjamaksi. Niinpä annoimme yksissä tuumin uusimmalle pussukalle nimeksi Bisnespyjama, kun sen tikkaukset toivat hänelle mieleen liituraidat.

Tällä puolella liituraitoja ei oikein huomaa:


Tällä mustemmalla puolella ohuet raidat ovat sen sijaan selvästi näkyvissä:


Ompelu-urakkani ei sujunut kommelluksitta. Ompelin tomerana Tilkunviilaaja-merkin pussukan vuoriin huomatakseni lopuksi, että olin ommellut sen kappaleen alareunaan, en yläreunaan.


En lähtenyt purkamaan merkkiä vuorista, vaan ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden – nyt yläreunaan. Niinpä valmiissa pussukassa näkyy kaksi merkkiä, jos sinne kurkkaa sisään:


Ehkä kuvasta voi aavistella Bisnespyjama-pussukan avautuvan ammolleen. Kyseessä onkin Avoin-malliston pussukka. Siinä on lisäksi pitkä kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Olen vihdoin oppinut mitoittamaan ja melko sujuvasti ompelemaan vetoketjun pään huolittelevan lipareen. Kiittelin itseäni taitavuudesta. Samalla tuli mieleen, että varmaan seuraavalla kerralla teen varmaan jonkun ylettömän typerän mokan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä!


Iloitsen silti tämänkertaisesta siististä saavutuksestani.


Bisnespyjama-vetoketjupussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä 23 cm
  • Korkeus 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Ompelin Bisnespyjama-pussukan tilkkupinnan musta-valko-harmaista jäännöspaloista, joita terästin muutamalla punaisella tilkulla. Tilkkupinta on tikattu ohueeseen vanuun ja palaan collegetrikoota.

Wednesday, 11 October 2017

kissankuvia pussukassa.

Lahjaksi saamani kissakuviotilkut saivat lisää tilkkuja ympärilleen. Lisäsin ja lisäsin paloja, kunnes koossa oli tilkkupinta pienehköön vetoketjupussukkaan.

Tämä pussukka sai nimen Kaustinen - kissalla kun on kuvassa kaverina lintu.


Ensin minulla oli valmiina oudompi nimi ja vähän tarinaakin. Ajattelin antaa tälle nimen ”Maistuu kissalle”.


Nimi olisi ollut perusteltavissa, koska toisessa kuviotilkussa kissa näyttää olevan tyytyväisen näköisenä ruokakuppinsa ääressä.

Lisäksi ajattelin kertoa huomanneeni, että nykyisin maistumiseen liittyvä ilmaisu on yleisimmin ”maistuu hyvälle,” ei ”maistuu hyvältä,” kuten olen itse tottunut sanomaan. Kumpikin ilmaisu taitaa olla kieliopillisesti hyväksyttävä.

Toisaalta suomessa on myös ilmaisu ”maistuu minulle” tai siis myös ”maistuu kissalle,” jolla ei yleensä tarkoiteta, että jokin syötävä maistuisi samalta kuin minä maistun tai kissa maistuisi. Onnistuin silti tuomaan asian esiin, vaikka annoin pussukalle nimimäisemmän nimen.

Kaustinen-tilkkupussukan rakenteesta totean, että siihen löytyi riittävän pitkä, sopivahkon värinen vetoketju, jonka kiinnitin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin mukaisesti. Niinpä pussukan saa ammolleen auki – se on siis Avoin-mallistoa.


Olen jotenkuten oppinut leikkaamaan ja ompelemaan vetoketjun päähän aika siistin lipareen. Löytämäni vetoketju oli pitkä, mutta ei niin pitkä, että olisin voinut leikata siitä metallisen topparin pois. Se jäi siis lipareen sisään. Tikkausviivat väistelevät metallista palaa:


Kaustinen-vetoketjupussukka on paria edeltäjäänsä hieman kookkaampi.

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Pussukassa on noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kangaskaitaleesta taiteiltu kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Kuva-arvoitus: Mitä puuttuu viimeisestä kuvasta?


Vastaus:

Aaaaaaaarghh! UNOHDIN ommella vuorikappaleeseen Tilkunviilaajan kangasmerkin. Miten SAATOIN unohtaa?! Täytynee tarttua neulaan ja kiinnittää merkki vuoriin käsin ompelemalla. Huokaus. Minä kun luulin tätä valmiiksi!

Monday, 9 October 2017

toinen syksyinen pussukka.

Vilske jatkuu tilkkuvarastolla! Ompelin valmiiksi toisenkin vetoketjupussukan jäännöspaloistani. Kaikenlaisia syksyisiä teemoja tuli mieleen pohtiessani sille nimitystä, mutta jokainen keksimäni vaikutti jo käyttämältäni.


Syksyisin haravoidaan, joten tuumailin jo nimeä ”Harava,” mikä osoittaa, kuinka tiukille nimen keksiminen otti. Haravoinnista tuli kuitenkin seuraavaksi mieleen viheliäisin haravoitava eli vaahteranlehdet, ja siitä vihdoin löytyi nimikin: Alla vaahterapuun.


Alla vaahterapuun –pussukan värimaailma on oikeastaan minulle aika vieras. Pidän enemmän viileistä väreistä!


Sen sijaan, että pussukka oleilisi vaahterapuun alla, kuvasin sitä omenapuun alla. En silti antanut sille nimeksi ”Alla omenapuun”.


Sen sijaan Alla vaahterapuun –vetoketjupussukassa on erittäin pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Pussukka voisi korvata käsilaukun, ellei mukaan tarvitse ottaa valtavaa määrää tavaraa.


Alla vaahterapuun –tilkkupussukka on nimittäin kooltaan aika vähäinen. Sen mitat ovat suunnilleen

  • Leveys ylhäältä 21 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 7 cm.

Esimerkiksi sateenvarjo ei välttämättä mahtuisi tähän pussukkaan, jos mukana olisi pidettävä myös vaikka lompakko ja puhelin.

Ompelin tähän oranssi-mustasta lahjoitustilkusta sisätaskun.


Seuraavassa kuvassa vetoketjun toinen pää läheltä. Kuten huomaatte, ketju on siististi päätelty kangaslipareella. Löytämäni väreihin sopiva vetoketju oli tällä kertaa sen verran lyhyt, etten pystynyt toteuttamaan nykyisin suosimaani ketjunkiinnitystapaa. Niinpä pussukka ei avaudu aivan ammolleen.


Poseeraus omenapuun lehtien lomassa nurmikolla:


Melkein asettelin pussukan kuvattavaksi pahentuneen pudokasomenan viereen. Onneksi huomasin ajoissa! Vähänkö olisi ollut nolo kuva!


Kokosin pussukan tilkkupinnat kokonaan jäännöstilkuista. Tilkkupintaa tukevoittaa tikkausvanu, joka sekin oli jäännöspalaa – tilkkupeiton tikkaamisesta yli jäänyttä.


Tikkasin Alla vaahterapuun –pussukan pintaan yksinkertaiset spiraalikuviot.

Sunday, 8 October 2017

kaksijakoinen.

Tilkkulaatikolla, tai oikeastaan tilkkuja täynnä olevilla paperikasseilla on käynyt kova vilske. Vilskeen tuloksena minulla on jälleen esiteltävänä vetoketjupussukka, jolle annoin nimen Kaksijakoinen.


Kaksinaamainenkin kävi terminä mielessä, sillä pussukkani toinen puoli on tällainen:


Puoliskot eivät siis ole juuri ollenkaan veljet keskenään. Näitä yhdistää ainoastaan ympyräkuvioinen kangas, jota on kummallakin puolella.

Vaaleamman puolen papukaijakangas on lahjoituspala, jota olen säästellyt monta vuotta. Nyt se pääsi tositoimiin! Huolehdin tikatessani vielä siitäkin, etteivät tikkausviivat kulkisi papukaijojen silmien poikki.

Haravoimaton nurmikko saattaa näyttää epäsiistiltä noin yleensä, mutta valokuviin se tuo kiehtovan lisäelementin!


Tummemman pussukkapuolen keskellä on tilkku Tyttären vauvalakanaa, jonka ympärille ompelin kaitaleet hirsimökkityyliin. Tällä kertaa tilkku asettui pohjan ompelemisen jälkeenkin kivalle kohdalle pussukkaa eikä rojahtanut liian alas.

Kotipihalla on siis haravoimatonta nurmikkoa, mutta siellä oleilee myös kottikärry, johon on nosteltu tuohta halkopinourakan jäljiltä. Tuohet ovat parasta sytykettä. Arvelin, että tuohikasa olisi myös mielenkiintoinen tausta pussukkakuvalle, mutta tulos oli lähinnä kummallinen:


No sitten! Mitä Kaksijakoinen-vetoketjupussukan sisällä mahtaa piillä?

Siellä on kivan kokoinen sisätasku:


Ja koska ompelin pussukan Open Wide Zippered Pouch –ohjeen mukaisesti, se avautuu loistavan ammolleen.


Kaksijakoinen-pussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 21,5 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Sivulenksu puolestaan on epämääräisen pituinen.


Kaksijakoisuus näkyy myös vetoketjun päättelylipareessa. Lipareen toinen puoli on lähinnä sini-vihreä:


Mutta lipareen alapuoli on lähinnä kelta-oranssi:


Tikkasin tilkkupinnat kiinni ohuehkoon tikkausvanuun, jolloin pussukasta tuli kohtalaisen pehmeä, mutta silti omillaan pystyssä pysyvä.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails