melkein valmis!
Onnistuin keskittymään koko eilisillan tilkkulaukun valmistamiseen ja huolittelin vetoketjulipareen risareunat sekä sain valmiiksi pyykkinarutäytteiset, silitettävällä kovikekankaalla tukemani sangat. Sen jälkeen ei jäänyt muuta tehtävää kuin ommella huolittelukaitale laukun yläreunaan.
En ehtinyt enää kääntää ja ommella kaitaletta, joten tilkkulaukku on vain melkein valmis.
Huolittelukaitale on melkein liian kapea! Pystytte ehkä kuvasta päättelemään, että kaitaleen kun kääntää ja taittaa, niin saa kynnet valkoisina vetää, jotta taite ylettyy kaikkien kerrosten yli ommelviivaan asti. Joskus olen miettinyt, että leikkaisin huolittelukaitaleen vähän leveämmäksi, jotta pääsisin vähän helpommalla, mutta toisaalta, valkokyntisellä vaivannäöllä varmistan, että yläreuna on to-del-la jäpäkkä. Niin, ja on liian vaikea muistaa, mikä muu leveys voisi olla hyvä.
Vetoketjulipare osui melko hyvin laukun keskivaiheille niin kuin tietysti pitää. (Minulle voisi käydä toisinkin.)
Koetin saada tähän kuvaan mukaan puutarhan ainoan nyt kukkivan kasvin eli klematiksen, joka kiipeää kuistin ulkoporrastasanteen ulkoreunalla.
Ehkä violetit kukat erottuvat hivenen, vaikka tietysti lukijan huomio kiinnittyy keskeneräisen tilkkulaukun sankoihin. On hieman harmillista, että kotimme edelliset asukkaat istuttivat kasvin juuri tuohon kohtaan, sillä se jää pihan normaalikäyttäjän katseen ulottumattomiin. Vasta kun kasvi on ehtinyt viikkokaupalla kasvaa, se putkahtaa näkyviin tasanteella olevan penkin takaa. Onneksi kuitenkin edes silloin!
En ehtinyt enää kääntää ja ommella kaitaletta, joten tilkkulaukku on vain melkein valmis.
Huolittelukaitale on melkein liian kapea! Pystytte ehkä kuvasta päättelemään, että kaitaleen kun kääntää ja taittaa, niin saa kynnet valkoisina vetää, jotta taite ylettyy kaikkien kerrosten yli ommelviivaan asti. Joskus olen miettinyt, että leikkaisin huolittelukaitaleen vähän leveämmäksi, jotta pääsisin vähän helpommalla, mutta toisaalta, valkokyntisellä vaivannäöllä varmistan, että yläreuna on to-del-la jäpäkkä. Niin, ja on liian vaikea muistaa, mikä muu leveys voisi olla hyvä.
Vetoketjulipare osui melko hyvin laukun keskivaiheille niin kuin tietysti pitää. (Minulle voisi käydä toisinkin.)
Koetin saada tähän kuvaan mukaan puutarhan ainoan nyt kukkivan kasvin eli klematiksen, joka kiipeää kuistin ulkoporrastasanteen ulkoreunalla.
Ehkä violetit kukat erottuvat hivenen, vaikka tietysti lukijan huomio kiinnittyy keskeneräisen tilkkulaukun sankoihin. On hieman harmillista, että kotimme edelliset asukkaat istuttivat kasvin juuri tuohon kohtaan, sillä se jää pihan normaalikäyttäjän katseen ulottumattomiin. Vasta kun kasvi on ehtinyt viikkokaupalla kasvaa, se putkahtaa näkyviin tasanteella olevan penkin takaa. Onneksi kuitenkin edes silloin!
Kommentit